Tekijä: Juhis Heikkinen

Koulujen ja opetuksen tila puhututtaa. On huolta putoavista PISA-tuloksista, jengiytymisestä, perustaitojen rapautumisesta. Positiivisia koulu-uutisia saa etsimällä etsiä. Mikä oikein on nykykoulun tilanne? Onko huolipuhe aiheellista?

Ensin haluaisin hieman rauhoitella. Suuri osa nuoristamme voi hyvin. Suuressa osassa kouluistamme lapset saavat opiskella rauhassa. Suuri osa perheistä jaksaa huolehtia jälkikasvustaan.

Polarisaation ilmiö on kuitenkin läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, niin myös kouluissa. Mielenkiintoinen fakta on, että varsin suuri osa opetusalan ammattilaisista on liikuttavan yksimielisiä siitä, mitä nykykoulussa pitäisi tehdä, jos saisimme päättää. Kuunnellaanko opettajia riittävästi? Seuraavassa muutama ote kasvatuksen ammattilaisten hyvin usein esittämiä parannusehdotuksia.

Inkluusio on ollut esillä yhtenä laadukkaan opetuksen haittatekijänä. Mutta; inkluusio ei ole vihollinen, vaihtoehtojen vähyys ja resurssipula ovat. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja ja kyllä, jonkin verran myös keskitetyn palvelun kouluja. Kaikkia erityisen tuen oppilaita ei voi sijoittaa samaan pienryhmään ja toivoa, että homma alkaa sujua. Aistiyliherkkä vaatii erilaiset olosuhteet kuin ADD-oppilas. Ilman rahaa inkluusio on pelkkää selviytymistä ja tulipalojen sammuttelua.

Valitettavan usein erityisopetus joudutaan suunnittelemaan niin, että itse oppilas ei ole keskiössä; mennään resurssit, henkilökunnan saatavuus, lukujärjestystekniset asiat, jopa tilaratkaisut edellä, kun oppilaan etu pitäisi aina olla se ykkönen. Perheiden toiveita tulee kuunnella herkällä korvalla. Lopullisen päätöksen lapsen koulupaikasta tekee huoltaja.

Tarvitaan pienet ryhmäkoot, ja silloinkin pitää katse suunnata myös ryhmän koostumukseen pelkän pääluvun sijaan. Jos luokassa on yksikin erityisen tuen oppilas, sen pitää vaikuttaa myös luokan kokoon. Alueellisia pienluokkia, kiitos! Segregaatioon eli asuinalueiden eriytymiseen tulee puuttua, mutta se onkin sitten jo monen muunkin tekijän yhteispeliä; kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa.

Opetuksessa tarvitaan järjestelmällisyyttä, selkeyttä, johdonmukaisuutta, strukturointia, rauhaa ja ihan tarkoituksellisesti keskittymistä ja pitkäjännitteisyyttä tukevaa opetusta. Perusasiat kunniaan ja viriketulva pienemmäksi.

Moniammatillisuus on tärkeää, mutta niin, että palvelut eivät sirpaloidu. Hyvinvointialueiden niveltyminen koulun arkipäivään ei ole sujunut aivan mutkattomasti. Toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto ovat tärkeitä tekijöitä sujuvan koulupolun varrella.

Henkilökunnan pysyvyys edesauttaa lasten turvallisuuden tunnetta ja tukee oppilaantuntemusta. Joskus kaipaan vanhan ajan tuttuja talonmiehiä ja terveydenhoitajia takaisin koulun arkipäivään.

Koulu ei voi myöskään yksin ratkaista kaikkia asioita. Tarvitaan perheet mukaan – moni lapsen tai nuoren hyvinvointiin liittyvä asia kun lähtee kotoa. Siksi perheiden tukeminen kannattaa aina. Samoin toimivat mielenterveyspalvelut ovat nuorten hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeitä.

Kun sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueille, kasvatus ja opetus nielevät leijonanosan kuntien budjetista. Siksi kuntapäättäjän pitää olla kiinnostunut ja perillä koulun nykytilasta.

Laadukas opetus, kasvatus ja koulutus on kallista, siitä ei pääse mihinkään. Vielä kalliimpaa on jättää kouluttamatta.

Linkki kirjoitukseeni Uusi Päivä -lehdessä 28.3.2025 >>

Rakkaat kuulijat. Olen Mervi Uusitalo-Heikkinen, luokanopettaja ja kulttuuriharrastaja. Olen intohimoinen elävän musiikin kuuntelija, piirtäjä ja kirjoittaja.

Olen myös ehdolla tämän kevään kunta- ja aluevaaleissa. Ajattelin nyt kertoa tässä, miten mä näen kulttuurin merkityksen ja Vasemmistoliiton roolin sen edistäjänä.

Ensiksi täytyy kuitenkin puhua hiukan valtiontason politiikkaa. Orpon hallitus on tehnyt pahaa jälkeä monella saralla. Erityisen nuivasti tämä sinimusta hallitus on kohdellut taiteen ja kulttuurin alan toimijoita. Tämä hallitus ei tunnu ymmärtävän näiden arvoa yhteiskunnalle, vaan näkee ne ylimääräisenä kulueränä ja luksuksena.

Vasemmistoliiton käsitys kulttuurin ja taiteen merkityksestä on täysin eri – nämä tuovat kaupunkiimme matkailijoita, työllisyyttä ja elinvoimaa, puhumattakaan henkisestä pääomasta ja hyvinvoinnista. Tutkimusten mukaan kulttuurilla ja taiteella on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvointiin ja ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia virkistykseen, oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, luovuuteen ja stressin lievittämiseen.

Valtio tuki kulttuurialaa 1,2 miljardilla, ja ala tuotti 13 mrd euron tuloksen vuonna 2020. Ala työllistää 123000 henkilöä. Kerrannaisvaikutuksineen kulttuurialan palkkasumma kohoaa 5,1 mrd euroon vuodessa, ja näistä kertään verotuloja 3,3 mrd. Ei mitään pikkulukuja! Kulttuuri siis tuottaa enemmän, kuin mitä valtio sitä rahoittaa.

Turussa on viime valtuustokaudella kiitettävästi panostettu kulttuuriin. Vasemmistoliitolla on tässä ollut merkittävä rooli. Seuraavan valtuustokauden aikana toimintaa on vakinaistettava ja jatkettava. Taiteen talo, Fuuga, kulttuuriranta…. Turulla on rahkeet olla kulttuuripääkaupunki jatkossakin!

Myös populäärikulttuuri on arvokasta. Turussa pitää olla tiloja harrastelijoille, rokkikeikoille, festareille, monipuoliselle taiteen harrastamiselle. Lastenkulttuurille, kolmannen sektorin toiminnalle. Työtiloja taiteilijoille, treenitiloja. Museoita ja gallerioita. Kirjastot kunniaan! Elävä kaupunkikulttuuri on tärkeä tekijä kaupunkiin kiinnittymisen ja viihtyisyyden kannalta.

Hallituksen kulttuurileikkaukset ovat siis osuneet kipeästi monenlaisiin kulttuurialan toimijoihin. Kunnissa voidaan paikata hallituksen vahingollisia linjauksia. Tässä työssä Vasemmistoliitto on tiukasti mukana ensi kaudellakin, ja eilisen gallupin valossa tilanne näyttää hyvältä! Itsekin lupaan puolustaa kulttuuria päätöksenteossa, uupumatta ja tinkimättä.

Kulttuuri ei ole menoerä, se on hyvinvointia ja vetovoimaa, elämyksiä ja iloa. Kulttuuri on jokaisenoikeus.

Hyvät kuulijat, hyvät ystävät,

Tervetuloa Turun Vasemmistoliiton vaalibileisiin. Kiihkeän kampanjoinnin keskellä meidän on nyt aika iloita ja nauttia kulttuurista, poliittisista puheista, ystävistä ja yhdessäolosta! Mä olen Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mervi Uusitalo-Heikkinen.

 Mä uskon, että puhun ainakin melkein kaikkien läsnäolijoiden puolesta, kun sanon, että Turku on mahtava kaupunki. Väitän, että jopa itäinen kalastajakylä Helsinki jää kauas taakse, sillä minkä he koossa ja budjetin ylijäämässä voittavat, sen he historiassa ja maisemissa häviävät. Turussa on hurjan paljon hyvää.

Mutta uskon myös puhuvani läsnäolijoiden puolesta kun sanon, että moni asia voisi olla paremmin. Enkä nyt puhu TPS:n menestyksestä tai Funin jumituksesta, vaan kouluista, lähipalveluidta, rakentamisesta ja työelämästä. Näin vasemmistolaisen näkökulmasta voi todeta, että jos vasemmistoliitto saisi päättää, hyvin moni seikka olisi tässä kaupungissa paremmin. Demokratia toimii niin, että eniten ääniä saanut puolue saa eniten valtaa. Valta ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan väline, jonka avulla voimme olla tekemässä parempaa Turkua kuntalaisille. Ja niitä, ääniä, hyvät ystävät, saamme voittamalla kaupunkilaisten luottamuksen puolellemme. Kuluneella kaudella olemmekin jo saaneet aikaiseksi paljon aikaiseksi. Kuulumme päätöksentekijöihin, emme katsomopaikoilla istujoihin.

Kuntavaalit ovat politiikan kovinta ydintä, sillä kunnanvaltuustoissa tehdään ne päätökset, jotka ovat lähinnä ihmisen arkipäivää. Koulut, kirjastot, taidelaitokset. Päiväkodit, liikuntapaikat. Kaavoitus, päiväkodit, asuminen. Onko kaupunkimme viihtyisä ja vehreä, millä joukkoliikennevälineellä täällä liikutaan, onko vanhuksilla virikkeitä? Työllisyyskin on nykyään kunnan asia. Eli hyvin monet arjen sujuvuuden, viihtyisyyden ja toimivuuden kannalta keskeiset seikat ovat valtuuston pöydällä.

On hyvä huomata, että nyt, kun terveydenhoito on siirtynyt sotealueiden toimivallan alle, noin 60-70 % kunnan budjetista kuluu kasvatukseen ja opetukseen. Siksi on erinomaisen tärkeää, että valtuustoissamme istuu ihmisiä, jotka ymmärtävät koulutuksen tärkeyden. Seuraavassa nostan muutaman kaupunkiohjelmassamme mainitun tavoitteen.

• Me Vasemmistoliitossa ajattelemme, että kuntalaisten välinen tasa-arvo on ykkösasia. Tavoitteenamme on vähentää eriarvoisuutta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää konkreettisin ja määrätietoisin teoin. Meidän Turussamme kaikilla on työtä, opislepaikka tai merkityksellistä tekemistä. Meidän Turussamme on toimivat julkiset palvelut ja avoin päätöksenteko.
  
• Meidän Turkumme tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja hillitsee kaikin keinoin ilmastokatoa ja luontokatoa. Ilmastovaikutukset tulee selvittää kaikessa päätöksenteossa.
  
• Turun tulee olla esimerkillinen työnantaja. Hyvinvoiva työntekijä on myös työnantajan etu. Palkan tulee olla riittävä. Sanomme ei kiitos työehtojen polkemiselle ja heikentämiselle.
  
• Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteossa kunniaan! Kaikenlaisten kaupunkilaisten tulee olla laajasti edustettuina eikä luottamushenkilöiden määrää pidä vähentää.

• Uskomme vahvoihin julkisiin palveluihin. Ulkoistaminen ja yksityistäminen ei aina ole paras keino kehittää kaupunkia! Kustannukset ovat jopa kasvaneet monilla palvelualoilla. Julkista  palvelutuotantoa tulee tukea aina, kun se on mahdollista.

• Meidän Turussamme halutaan estää segregaatiota eli eri asuinalueiden välistä eriytymistä. Kohtuuhintainen asuminen, kouluverkko- ja joukkoliikenneratkaisut – muunmuassa näissä päätöksissä tulee laajasti ottaa huomioon eri väestö ja kieliryhmät.

Hyvät kuulijat, seuraava vaalikausi päättyy vuoteen 2029, joka on Turun 800-vuotisjuhlavuosi. Se olkoon kaikkien turkulaisten yhteinen juhla, johon otetaan mukaan kaikki kaupunkilaiset ja huomioidaan monipuolisesti eri väestö- ja kieliryhmät.

Kampanjointi ei ole aina helppoa ja monenlaista on tässäkin kampanjarutistuksessa jo tullut vastaan, mutta meillä on laaja ja innokas, asiantunteva ja monipuolinen ehdokasjoukko, jonka kanssa on ilo tehdä töitä. Jaksakaamme vielä puurtaa nämä seuraavat kaksi viikkoa, palkinto seuraa perässä. Tänään julkistetun gallupin mukaan meillä on hyvä mahdollisuus olla Turun kolmanneksi suurin puolue. Meissä on voimaa.

Hyvät ystävät, vasemmistoliitto tarjoaa aidon ja reilun vaihtoehdon pitkään jatkuneelle oikeistovallalle. Turun kuuluu olla hyvä kaupunki elää kaikille, ei harvoille. Sen tulee tarjota turvaa, työtä ja tasa-arvoa. Me olemme aina hyvän puolella.